Lepakot Virossa – elintavat, suojapaikat ja auttaminen

Lepakot Virossa elävät usein lähellämme huomaamatta. Ne voivat viettää päivän vanhan puun kolossa, katon alla tai ulkoverhouksen takana ja ilmestyä näkyviin vasta iltahämärässä. Pihalla lentävästä lepakosta näemme vain pienen osan sen elämästä.

Lepakoiden auttamiseksi on ymmärrettävä niiden lepo- ja ruokailupaikkoja sekä vuodenajan mukaan muuttuvia tarpeita. Lepakonpönttö tarjoaa lisävaihtoehdon, mutta yhtä tärkeitä ovat vanhojen suojapaikkojen säilyttäminen, hyönteisrikas ympäristö ja pimeät kulkureitit.

Millaisia lepakoita Virossa elää?

Kaikkien lajien elintavat eivät ole samanlaisia. Osa käyttää rakennuksia, osa puunkoloja. Yksi saalistaa veden lähellä, toinen latvustossa tai metsänreunassa.

Pohjanlepakko on Virossa yleinen, myös asutuksessa ja kotipihoilla. Pelkkä illalla näkyvä lentosiluetti ei yleensä riitä varmaan lajimääritykseen.

Päiväpiiloa ei tarvitse avata havainnointia varten. Lämpimänä iltana voi seurata, milloin ensimmäiset lepakot ilmestyvät ja mitä reittejä ne käyttävät.

Mistä lepakot Virossa löytävät suojaa?

Lepakot eivät rakenna heinistä tai sammalesta pesää lintujen tapaan, vaan käyttävät olemassa olevia koloja ja rakoja.

Kesäisiä suojapaikkoja ovat esimerkiksi:

• vanhojen puiden kolot ja halkeamat;
• irtonaisen kuoren aluset;
• ulkoverhouksen ja ikkunaluukkujen takaiset raot;
• katonaluset ja ullakot;
• lepakoille suunnitellut pöntöt.

Pienikin aukko voi olla käytössä. Joillekin lepakoille riittää huomaamattoman kapea rako. Vanhoja puita sisältävät puistot ja pihat tarjoavat sekä suojaa että ruokailupaikkoja. Säilytä turvallisesti säilytettävät kolopuut ja rakennusten käytössä olevat suojat.

Eri vuodenaikoina tarvitaan erilaisia paikkoja

Kevään tilapäinen levähdyspaikka, kesäinen lisääntymisyhdyskunta ja talvehtimispaikka täyttävät eri tehtäviä.

Naaraat kokoontuvat kesällä kasvattamaan poikasia. Suojan säilyminen ja lentokyvyttömien poikasten rauha ovat silloin erityisen tärkeitä. Yksittäiset eläimet voivat käyttää muita piiloja.

Osa lepakoista muuttaa syksyllä Virosta pois, osa talvehtii maassa. Talvehtijat tarvitsevat lajille sopivan lämpötilan ja kosteuden esimerkiksi kellarissa, luolassa tai maanalaisessa käytävässä.

Tarkastele siksi koko elinympäristöä: missä eläin lepää, mistä se löytää ruokaa ja miten se pääsee paikkojen välillä liikkumaan?

Pitkäikäisyys ja uskollisuus tutuille paikoille

Lepakot voivat elää pieniksi eläimiksi hyvin vanhoiksi. Viron ympäristöviraston kuvaamassa tapauksessa Piusassa tavattiin vuonna 2021 rengastettu, 32-vuotias lepakko, jonka virolainen lajinimi on tõmmulendlane.

Rengastukset osoittavat myös paluuta tuttuihin kesä- ja talvehtimispaikkoihin, joskus samaan luolan osaan. Vanha kellari tai puunkolo voi tukea eläimen elämää vuosikymmeniä.

Uusi pönttö on arvokas lisä, mutta käytössä olevan elinympäristön korvaaminen ei ole automaattisesti helppoa tai varmaa.

Mitä lepakot Virossa syövät?

Ne syövät pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä niveljalkaisia. Saalistustavat, lentokorkeudet ja ympäristöt vaihtelevat lajeittain.

Lepakot kuuluvat pihan ravintoverkkoon. Niiden läsnäolo ei poista kaikkia hyttysiä, mutta tuo pihaan öisiä hyönteisten saalistajia.

Monipuolinen kasvillisuus, vähemmän siistityt alueet ja tarpeettoman hyönteismyrkkyjen käytön välttäminen tukevat niitä. Pelkkä pönttö ei riitä, jos ruokaa tai kulkureittejä ei ole.

Lepakonpönttö on suojapaikka

Lepakot eivät kerää pesämateriaalia. Pönttö voi tarjota päivälepopaikan, tilapäisen suojan tai sopivissa olosuhteissa paikan poikasten kasvattamiseen.

Kapeita rakoja suosivalle eläimelle sopii erilainen sisätila kuin avaraa koloa käyttävälle. Valikoimassa on litteitä rakopönttöjä, tilavampia malleja sekä julkisivulle tai rakenteisiin asennettavia ratkaisuja.

Schwegler 1FF on alhaalta avoin, litteä pönttö. Ulosteet putoavat sen läpi, joten tavanomaista sisäpuhdistusta ei tarvita. Valmistajan taustaa esittelee Schweglerin linnunpönttöjä ja luontotarvikkeita käsittelevä artikkelimme.

Miksi useita lepakonpönttöjä?

Eri suuntiin asennetut pöntöt lämpenevät eri tavoin ja antavat vaihtoehtoja päivän sekä sään muuttuessa. Mahdollisuuksien mukaan voi tarjota myös erilaisia sisätiloja.

Tietty pönttömäärä ei takaa asuttamista. Alueella pitää liikkua lepakoita, ja ravinnon sekä pönttöjen olosuhteiden on sovittava niille. Löytäminen voi kestää kuukausia tai vuosia. Ensimmäisen tyhjän kesän jälkeen pönttöä ei tarvitse poistaa.

Minne lepakonpönttö asennetaan?

Hyvä paikka yhdistää sopivan lämmön, esteettömän lennon ja rauhallisen ympäristön. Pöntön voi asentaa seinälle, sopivaan puuhun tai tukevaan pylvääseen.

• Valitse alue, jolla näet lepakoita tai on sopivia ruokailupaikkoja.
• Jätä sisäänkäynnin eteen ja alle vapaata lentotilaa.
• Vältä kissan tavoitettavaa väijymispaikkaa.
• Pidä aukko ja sen ympäristö öisin poissa suorasta valaistuksesta.
• Kiinnitä tukevasti mallin ohjeen mukaan.

Usein lähtökohtana on vähintään noin neljän metrin korkeus, jos työ onnistuu turvallisesti. Tarkka korkeus riippuu mallista ja paikasta. Aurinkoinen sijainti voi sopia Viron ilmastoon, mutta huomioi ylikuumeneminen. Yksi ilmansuunta ei sovi kaikkiin rakennuksiin ja pönttöihin.

Missä lepakot Virossa talvehtivat?

Tavallisen kesäpöntön ei voi olettaa sopivan Viron talveen. Kesäinen päiväpiilo ja talvehtimispaikka tarvitsevat hyvin erilaiset olosuhteet.

Talvehtimiseen on myös monikerroksisilla, eristetyillä seinillä suunniteltuja erikoismalleja, joihin voi mahtua paljon lepakoita.

Jos kellarissasi jo talvehtii lepakoita, säilytä sopivat olosuhteet ja jätä eläimet rauhaan. Vältä koskettamista, pitkää valaisemista ja meluisia töitä niiden lähellä. Lyhyt tavallinen kellarissa käyminen ei välttämättä ole ongelma, kun huomioit talvehtijat.

Lepakoita rakennuksessa: huomioi ennen remonttia

Lepakoiden löytyminen ei tarkoita, ettei taloa voisi huoltaa. Selvitä kuitenkin ennen katon, julkisivun tai ullakon muuttamista, mitä paikkoja eläimet käyttävät.

Älä sulje aukkoja olettaen eläinten löytävän uuden paikan. Ne voivat jäädä rakenteisiin loukkuun tai menettää tärkeän suojan.

Sopiva ajankohta ja ratkaisu riippuvat siitä, onko kyse kesäyhdyskunnasta, tilapäisestä levähdyspaikasta vai talvehtijoista. Virossa neuvoa voi kysyä lepakkotutkijalta tai Keskkonnaametilta. Lisätietoa on Viron luonnonsäätiön rakennuksia ja lepakoita koskevassa ohjeessa (viroksi).

Tarkkaile häiritsemättä

Aloita lämpimänä, tyynenä iltana puiden, metsänreunan tai veden lähellä. Lepakkodetektori muuntaa kaikuluotausääniä kuultaviksi ja avaa uuden tavan tutustua yöhön, vaikka varma lajimääritys voi vaatia kokemusta.

Pöntön käytön voi joskus havaita iltalennosta tai ulosteista sen alla. Älä avaa sitä uteliaisuudesta tai osoita taskulampulla aukkoon. Myös linnunpöntössä voi asua muuta kuin lintu: lue linnunpöntön asukkaista.

Näin autat lepakoita kotipihalla

Säilyvät suojat, hyönteisrikkaat ruokailupaikat ja pimeät reitit ovat kokonaisuus. Säilytä mahdollisuuksien mukaan vanhoja puita ja pensaikkoa, vähennä turhaa yövalaistusta ja tarjoa erilaisia kukkivia kasveja. Sopiva pönttö täydentää ympäristöä. Katso lepakkoystävällisen pihan ohje.

Jos löydät Virossa loukkaantuneen tai avuttoman lepakon, kysy toimintaohjeita Viron valtion infopuhelimesta 1247. Älä koske eläimeen paljain käsin.

Lisää pihavinkkejä on Bat Conservation Trustin puutarhaohjeessa (englanniksi). Tutustu myös lepakonpönttöihin. Päivän linnunlaulun hiljentyessä pihan elämä jatkuu öisten naapureiden parissa.