Miksi linnunpönttöjä tarvitaan nykyään?

Miksi linnunpönttöjä tarvitaan? Niistä on hyötyä pihoilla, puistoissa ja metsissä, joissa luonnollisia pesäkoloja on vähän. Oikein valittu ja asennettu pönttö tarjoaa kodin paikassa, jossa ruokaa voi olla runsaasti mutta turvallinen pesäpaikka puuttuu.

Ihmisestä hoidettu puutarha voi näyttää valmiilta, vaikka linnun näkökulmasta puuttuu vanhan puun kolo, suojaisa piilo tai tuttuun pesään johtava aukko.

Vihreäkin piha voi tarvita pönttöjä

Nuoret puut tarjoavat oksia ja lehtiä, mutta kolojen syntyminen kestää. Monet linnut käyttävät vanhojen puiden onteloita ja tikkojen koloja. Puun poistaminen vie myös pesäpaikan.

Kun ympärillä silti riittää ravintoa, pönttö voi täyttää puuttuvan tarpeen. Tämä ei tarkoita laatikkoa joka puuhun. Tarkastele koko ympäristöä ja valitse sille sopivat lajit. Apuna on linnunpöntön valintaopas.

Eri lajeilla on erilaiset pesäpaikat

Kaikki eivät pesi oksistossa. Osa tarvitsee umpinaisen kolon, osa puoliavoimen suojan tai rakennukseen liittyvän paikan.

Tiaiselle ja kirjosiepolle voi sopia pieni umpipönttö, kottaraiselle suurempi. Pääskyille ja tervapääskyille tarvitaan erikoisratkaisuja. Yksi yleismalli ei ratkaise kaikkien lajien tarpeita. Lue tiaisten ja muiden pikkulintujen pöntöistä sekä pääskyjen ja tervapääskyjen pesistä.

Pöntöt tuovat pihan elämän lähelle

Pesän tutkiminen, materiaalin kantaminen ja poikasten ruokkiminen tekevät tutusta pihasta kiinnostavan. Lapsi voi nähdä ensimmäistä kertaa lintuperheen arkea, ja aikuinenkin huomaa saapumisajat sekä käyttäytymisen.

Seuraa etäältä ja säilytä rauha. Kiinnostavat havainnot eivät rajoitu kevääseen. Lue linnunpöntön asukkaista ja muusta käytöstä.

Linnunpöntöt osana ravintoverkkoa

Saksalaisen NABU Niederkrüchtenin esittämän arvion mukaan tiaispari poikasineen voi käyttää vuodessa noin 35–75 kg hyönteisiä. Todellinen määrä riippuu perheen koosta, ravinnosta ja olosuhteista. Arvio on NABU:n tiaispöntön rakennusohjeessa (saksaksi).

Osa saaliista on kasveja syöviä hyönteisiä ja toukkia, joten linnut vaikuttavat myös kasvintuhoojien määrään. Ne eivät kuitenkaan syö vain ihmisen haitallisiksi luokittelemia eliöitä, eikä pönttö takaa tuholaisetonta pihaa.

Monimuotoinen kasvillisuus ja muu kuin pelkkä lyhyt nurmi tukevat hyönteisiä. Pesäpaikan lisäksi tarvitaan ravintoa ja suojaa.

Käyttö jatkuu pesimäajan jälkeen

Pöntössä voidaan yöpyä ja suojautua kylmältä. Keväällä tyhjäksi jäänyt pönttö voi olla käytössä muulloin, joten yhden kauden perusteella ei kannata julistaa sitä hyödyttömäksi.

Sopivaan aikaan tehty tarkastus paljastaa käyttöjälkiä ja rakenteen kunnon. Älä häiritse pesiviä lintuja tai muita asukkaita. Katso linnunpöntön huolto.

Pöntöt ja luonnonläheinen piha

Säilytä turvalliset vanhat kolopuut, pensaat ja eri-ikäiset kasvit. Vähemmän hoidettu nurkka tai kukkivaksi jätetty nurmialue tarjoaa mahdollisuuksia myös lajeille, jotka eivät käytä pönttöä.

Pesäpaikka ja ravintorikas ympäristö täydentävät toisiaan. Tätä käsittelee myös LBV:n pönttöjen tarpeellisuutta selittävä artikkeli (saksaksi). Omia muutoksiamme kuvaa elinympäristöjen luomisen kertomus (viroksi).

Näin lisäät pesäpaikkoja

Alkuun riittää yksi tai kaksi harkittua pönttöä. Katso ympäristön lintuja ja turvallisia kiinnityspaikkoja. Valitse lajille sopiva, vahva ja avattava malli sekä mieti huoltoreitti.

Kokemusten karttuessa voi lisätä erilaisia vaihtoehtoja ja verrata havaintoja vuosien kuluessa. Pönttöjen tarve on suurin siellä, missä sopivia pesäpaikkoja on vähän. Säilytä samalla luonnolliset elinpaikat.

Jatka oppaisiin linnunpöntön valinta ja linnunpöntön asentaminen sekä tutustu linnunpönttöihin.