Rodoaedin tarina – kuinka kiinnostuksesta kasvoi yritys

Rodoaedin tarinaa on vaikea aloittaa yhdellä päivämäärällä. Verkkokaupan avaamiseen päädyimme vasta myöhemmin. Ensin olivat kasvit, oma puutarha, kaikenlaiset kokeilut ja halu selvittää, miten jokin kasvaa tai toimii.

Nyt jälkikäteen on helppo nähdä, miten yksi asia johti toiseen. Silloin en tietenkään tiennyt, mihin kaikki lopulta johtaisi.

Ensin olivat kasvit

Elämässäni oli vaihe, jolloin kasvitiede kiinnosti minua valtavasti. Vierailin kasvitieteellisissä puutarhoissa ja puulajipuistoissa eri paikoissa. Matkustin Yhdysvaltoihin varta vasten nähdäkseni punapuita ja mammuttipetäjiä omin silmin. Halusin seistä niiden vieressä ja koskettaa niiden runkoja. Pelkkien kuvien katsominen ei riittänyt.

Samasta kiinnostuksesta alkoi myös innostukseni alppiruusuihin. Ensimmäisen alppiruusuistutuksen tein omaan puutarhaani, toisen vanhemmilleni ja kolmannen tädilleni. Myöhemmin tein niitä vielä muutamiin yksityispuutarhoihin koulutusten yhteydessä.

Alppiruusujen kanssa työskentely oli innostavaa. Pensas, jota voi leikata ja siirtää ja joka silti jatkaa kukintaansa. Ja millaisia kukkia! Mitä enemmän niiden parissa puuhasin, sitä enemmän halusin kokeilla ja oppia.

Tästä jäi myös nimi, joka myöhemmin tuntui löytävän tiensä yrityksen nimeksi aivan itsestään. Rodoaed. Se kuulosti hyvältä ja tuntui omalta.

Vanha kasvihuone ja mammuttipetäjät muovin alla

Ensimmäisen kasvihuoneeni sain ostamani mökkitontin mukana. Samalle tontille rakensin myöhemmin kotini. Kasvihuone oli neuvostoajalta peräisin oleva, melko huonokuntoinen puurunkoinen lasikasvihuone. Korjasin sen ja käytin sitä, kunnes se lopulta romahti.

Sen tilalle rakensin itse muovikasvihuoneen.

Olen aina halunnut kokeilla myös eksoottisten kasvien kasvattamista. Kasvihuoneessa kasvoi muun muassa siemenistä kasvattamiani mammuttipetäjän taimia. Talveksi suojasin ne huolellisesti pakkaselta. Oli jännittävää seurata, selviäisivätkö ne meidän oloissamme ja miten ne kasvaisivat.

Jossain vaiheessa näiden muovilinnakkeiden rakentaminen alkoi kuitenkin tuntua umpikujalta. Halusin käyttää enemmän aikaa kasvien kasvattamiseen ja vähemmän itse kasvihuoneen korjaamiseen.

Aloin selvittää, millaisia valmiita kasvihuoneita oli ylipäätään saatavilla. Virosta en silloin löytänyt itselleni sopivaa. Lopulta kasvihuone hankittiin Suomen kautta.

Se tuntui aivan uudelta alulta. Kunnollinen kasvihuone, joka piti tuulen ulkona ja lämmön sisällä.

Rodoaedin tarina etenee omaan verkkokauppaan

Kun perheenjäsenet ja tuttavat näkivät kasvihuoneeni, hekin halusivat samanlaisen. Autoin hankkimaan ensin yhden ja sitten toisen. Kun kasvihuoneita oli toimitettu jo useita, heräsi ajatus, että tätä voisi tehdä järjestelmällisemminkin.

Näin Rodoaedin verkkokauppa alkoi vähitellen muotoutua.

Tein valmisteluja vuonna 2008, ja kasvihuoneiden myynti käynnistyi vuonna 2010. Aluksi ajattelin, että voisimme myös perustaa alppiruusutarhoja asiakkaille. Se oli mieluisaa työtä, mutta liiketoimintana se ei osoittautunut meille sopivaksi suunnaksi. Kasvihuoneet jäivät.

Myös nimi säilyi. Vaikka toiminta laajeni alppiruusuista muualle, hyvää ja omaksi tullutta nimeä ei ollut syytä vaihtaa.

Valmistajien löytäminen oli oma työnsä

Kunnollisen kasvihuoneen myötä syntyi uusia tarpeita. Sinne tarvittiin tarvikkeita, jotka helpottaisivat kasvien kasvattamista ja päivittäisiä askareita. Aloimme selvittää, mitä eurooppalaisilla valmistajilla oli tarjolla.

Nykyään tuntuu itsestään selvältä, että valmistaja etsitään verkosta, hänelle lähetetään sähköpostia ja yhteistyö voi alkaa. Silloin asiat eivät aina sujuneet niin helposti.

Vuonna 2008 monia meitä kiinnostavia valmistajia ei ollut helppo löytää verkosta. Joidenkin kanssa asioitiin edelleen faksilla tai allekirjoitetuilla kirjeillä. Pelkkä sähköpostiviesti ei välttämättä riittänyt tilaukseen tai sen vahvistamiseen.

Noina vuosina eurooppalaisten yritysten kanssa kauppaa käyneet muistavat tämän varmasti. Vastausta odotettiin, ja samalla yritettiin selittää, että asian voisi hoitaa nopeamminkin.

Se oli kiinnostavaa aikaa. Jokainen uusi yhteys auttoi ymmärtämään asioita paremmin ja toi taas jonkin tarpeellisen tuotteen saataville.

Rodoaedin tarina jatkuu lintujen ja linnunpönttöjen parissa

Lintuja oli tietysti ollut puutarhassa koko ajan. Jossain vaiheessa aloin kuitenkin kiinnittää niihin aivan eri tavalla huomiota.

Ruokintapaikalla tekemäni havainnot saivat minut perehtymään lintujen ruokintaan ja opettelemaan tuntemaan lintuja paremmin. Mitä lajeja siellä käy, miten ne käyttäytyvät ja millaisia tapoja niillä on? Mitä enemmän seuraa, sitä enemmän huomaa.

Lintujen ruokintamökkien jälkeen oli luontevaa ryhtyä rakentamaan ja asentamaan linnunpönttöjä.

Sitten löysin saksalaisen Schwegler-yrityksen, joka valmistaa erityisiä linnunpönttöjä. Minua puhutteli ajatus siitä, että siellä oli kaltaisiani innostuneita ihmisiä, jotka etsivät linnuille mahdollisimman hyvää pesäpaikkaa. He pohtivat, kokeilivat ja kehittivät.

He vaikuttivat päässeen työssään pitkälle. Kaikki vuosien varrella itse asentamani Schweglerin linnunpöntöt ovat edelleen aktiivisessa käytössä. Minulle se kertoo paljon.

Halusin tietysti jakaa tämän kiinnostavan maailman muidenkin kanssa. Kävi ilmi, että Virossa oli paljon muitakin asiasta innostuneita.

Autotalli täyttyi. Niin myös mökki

Tavallaan Rodoaed on varsin tyypillinen autotallista alkunsa saanut yritys.

Säilytin ensimmäisiä linnunpönttöjä ja muita tuotteita omassa autotallissani ja mökillä. Aluksi ne mahtuivat sinne hyvin. Sitten ne mahtuivat vielä juuri ja juuri. Kun mökin yksi huone oli täynnä laatikoita kattoon asti ja autotallissakin alkoi olla ahdasta, ryhdyimme etsimään suurempia varastotiloja.

Meille oli alusta asti tärkeää, että myytävät tuotteet olivat valmiina omassa varastossamme. Monet verkkokaupat tilasivat tuotteet toimittajalta vasta asiakkaan tehtyä ostoksen. Me hankimme tuotteet varastoon etukäteen.

Näin oli hyvä myydä. Tiesimme, että tuote oli saatavilla ja että sen pystyi lähettämään asiakkaalle. Asialla oli kuitenkin kääntöpuolensa: varaston ylläpitäminen sitoi paljon rahaa. Raha oli kiinni hyllyillä ja laatikoissa, ja sen piti vapautua takaisin käyttöön myynnin kautta.

Kiinnostus kasveihin ja lintuihin oli tuonut mukanaan varsin käytännöllisiä kysymyksiä. Mihin seuraavat laatikot mahtuisivat ja millä rahalla hankittaisiin lisää tavaraa?

Miten keittiökoneet tulivat valikoimaamme

Keittiökoneiden myötä Rodoaedin tarina sai hieman uuden suunnan.

Kasvihuoneiden ja linnunpönttöjen parissa työ oli kausiluonteista. Keväällä oli kiirettä, loppukesällä ja syksyllä taas tekemistä, mutta välissä oli hiljaisempia jaksoja. Tarvitsimme jotain, jonka parissa voisi työskennellä tasaisemmin ympäri vuoden. Toimettomana istuminen ei sekään houkutellut.

Jotenkin saimme yhteyden italialaiseen TRE Spadeen. Heidän valikoimansa tuntui sopivan meille kuin valettu.

Otimme ensimmäiset ruokakuivurit myyntiin, ja asiakkaiden palaute oli erittäin hyvää. Samalla huomasimme yhteyden, jota emme ehkä aluksi olleet ajatelleet loppuun asti: kasvihuoneviljelijät ja kotipuutarhurithan tarvitsevat myös ruokakuivureita, vakuumipakkauskoneita ja muita välineitä satonsa hyödyntämiseen ja säilömiseen.

Lihamyllyt ja muut keittiökoneet toivat asiakkaiksemme myös metsästäjiä ja maatilallisia. Uusia ihmisiä, uusia kysymyksiä ja uusia tarpeita.

Sitä kautta päädyimme laadukkaisiin keittiöveitsiin ja saimme yhteyden perinteikkääseen saksalaiseen veitsivalmistajaan Robert Herderiin.

Jälleen tuntui siltä, että olimme löytäneet jotain meille juuri sopivaa.

Rodoaedin tarina kasvaa yhdessä meidän kanssamme

Kun katsoo Rodoaedin nykyistä valikoimaa, voi ihmetellä, miten kasvihuoneet, linnunpöntöt, ruokakuivurit ja keittiöveitset ovat päätyneet saman katon alle.

Meille jokaisella tuoteryhmällä on oma tarinansa. Jotkut saivat alkunsa henkilökohtaisesta innostuksesta, toiset omasta käytännön tarpeesta. Jotkut syntyivät halusta löytää yritykselle tasaisemmin työtä, ja toisten pariin meidät johdattivat asiakkaat.

Kaikkea ei voinut suunnitella etukäteen. Osa ajatuksista jäi sivuun, kun taas toiset kasvoivat paljon suuremmiksi kuin aluksi osasimme kuvitella. Samalla olemme itse oppineet ja kasvaneet.

Ehkä tämä kuulostaa tutulta. Ensin teet jotain itsellesi ja autat sitten sukulaista tai ystävää. Seuraavaksi joku tuntematon pyytää apua. Jossain vaiheessa katselet laatikoita täynnä olevaa autotalliasi ja huomaat, että harrastuksesta on huomaamatta tullut työtä.

Meille kävi suunnilleen näin.

Ja kun joku kertoo, mikä lintu asettui hänen linnunpönttöönsä tai mitä hän kokeili kasvattaa kasvihuoneessaan ensimmäistä kertaa, se on edelleen yhtä kiehtovaa.