Kasvihuoneen eristäminen – miten vähennät lämpöhäviötä?

Kasvihuoneen eristäminen vähentää lämpöhäviötä ja voi tehdä kevään ja syksyn lämmityksestä taloudellisempaa. Tulos riippuu katteesta, ovien ja luukkujen tiiviydestä, perustuksesta sekä tavoitellusta lämpötilaerosta.

Aloita nykyisen kasvihuoneen tarkastamisesta. Rikkoutuneen lasin tai vetoisan oven korjaaminen voi olla ensimmäinen tarpeellinen työ ennen eristyskalvon tai tehokkaamman lämmittimen ostamista.

Eristys säilyttää lämpöä mutta ei tuota sitä. Lisäkate ei takaa lämmittämättömässä kasvihuoneessa kasveille pakkasetonta ympäristöä pitkän pakkasjakson aikana.

Mistä kasvihuoneen lämmöneristävyys riippuu?

Lämpöä poistuu seinien, katon, rungon, perustuksen ja ilmanvaihdon kautta. Tarkastele siksi koko rakennetta, älä pelkkää katteen paksuutta.

Kasvihuoneen lämmöneristävyyteen vaikuttavat:

• seinien ja katon materiaalit sekä pinta-alat;
• katemateriaalin lämmönläpäisevyys;
• ovien, luukkujen ja liitosten ilmatiiviys;
• rungon ja perustuksen rakenne;
• lämmönsiirtyminen maaperän ja perustusten kautta;
• tuuli ja tarvittava ilmanvaihto;
• sisä- ja ulkolämpötilan ero.

Mitä korkeampaa sisälämpötilaa haluat kylmällä säällä, sitä tärkeämmäksi kasvihuoneen eristäminen käy. Keväthallalta suojaaminen ja lämpimän tilan ylläpito ympäri vuoden vaativat erilaiset ratkaisut.

Kasvihuoneen eristäminen alkaa korjauksista

Tarkasta lasit tai polykarbonaattilevyt, ovet, kattoluukut sekä katteen ja rungon liitokset ennen lisäeristyksen asentamista.

Korjaa rikkoutuneet kateosat ja tarkista ovien sekä luukkujen sulkeutuminen. Kuluneet tiivisteet ja siirtyneet osat voivat päästää kylmää ilmaa sisään, vaikka katemateriaali olisi kunnossa.

Eristämiseen käytettävien tiivisteiden, teippien ja tiivistysmassojen on sovittava kyseiseen materiaaliin. Älä peitä vedenpoistoaukkoja tai muita valmistajan tarkoittamia aukkoja.

Tavoitteena on vähentää tarpeetonta vetoa ja säilyttää mahdollisuus tarvittavaan tuuletukseen.

Lasi ja polykarbonaatti: miten kate vaikuttaa tulokseen?

Katemateriaali vaikuttaa olennaisesti lämmöneristävyyteen. Monikennopolykarbonaatti eristää yleensä yksinkertaista kasvihuonelasia paremmin. Tarkka ero riippuu kyseisistä materiaaleista.

Polykarbonaatissa vaikuttavat paksuuden lisäksi kennojen määrä ja rakenne. Samanpaksuisten levyjen ei siksi voi olettaa eristävän yhtä hyvin.

Vertaa materiaalien U-arvoaeli lämmönläpäisykerrointa. Pienempi U-arvo tarkoittaa samanlaisissa oloissa pienempää lämpöhäviötä materiaalin läpi.

Jos kasvihuoneessa on lasiseinät ja polykarbonaattikatto, niiden lämmönläpäisevyys on huomioitava erikseen. Pelkän katon eristäminen ei muuta lasiseinien eristävyyttä.

Katteiden valinnasta kerromme artikkelissa ”Polykarbonaatti vai lasi kasvihuoneeseen”.

Kasvihuoneen eristäminen kuplamuovilla

Läpinäkyvä ilmakuplaeriste lisää katteeseen lämpöä säilyttävän kerroksen. Se voi olla hyödyllinen kausiratkaisu lämmitetyn kasvihuoneen lämpöhäviön vähentämiseen.

Suosi kasvihuonekäyttöön tarkoitettua materiaalia. Tarkasta valonläpäisy, auringonkestävyys, asennustapa ja uudelleenkäytettävyys. Tavallinen pakkausmuovi ei välttämättä sovi yhtä hyvin pitkäaikaiseen käyttöön.

Kun eristät kasvihuonetta kuplamuovilla:

• kiinnitä muovi niin, että se pysyy paikoillaan eikä painu kasvien päälle;
• liitä osat huolellisesti, jottei ilma kulje vapaasti suurista raoista;
• jätä ovet ja tarvittavat tuuletusluukut käytettäviksi;
• pidä muovi valmistajan edellyttämällä etäisyydellä lämmittimestä;
• tarkasta asennuksen jälkeen kosteus ja kasvien valonsaanti.

Tutustu Rodoaedin kasvihuonemuoveihin ja läpinäkyviin peitteisiin ja valitse materiaali käyttötarkoituksen mukaan. Kaikki läpinäkyvät peitteet eivät ole eristysmuoveja.

Valonsaannin ja tuuletuksen on säilyttävä

Kasvihuoneen eristys vähentää yleensä myös kasvien saamaa valoa. Lyhyinä talvi- ja alkukevätpäivinä tämä voi olla merkittävä rajoitus.

Valontarve riippuu kasveista ja käyttötarkoituksesta. Viileässä talvehtiva kasvi ja aktiivisesti kasvava taimi eivät välttämättä tarvitse samoja olosuhteita.

Seuraa myös kondenssia eristämisen jälkeen. Liika kosteus ja märät lehdet voivat edistää kasvitauteja. Tuuleta sopivalla säällä ja varmista ilman liikkuminen kasvien välissä.

Kaasulämmitystä käytettäessä on säilytettävä laitteen ohjeen edellyttämä ilmanvaihto. Lämmöneristävyyden parantaminen ei oikeuta sulkemaan välttämätöntä ilmanvaihtoa.

Pienemmän lämmitettävän alueen erottaminen

Jos lämpöä tarvitsevat vain muutamat kasvit, voi olla järkevää erottaa pieni viljelyalue koko kasvihuoneen lämmittämisen sijaan. Eristys voidaan silloin kohdistaa siihen osaan, jossa lämpöä tarvitaan.

Rajaukseen voi käyttää sopivaa läpinäkyvää seinämää, sisäpuolista viljelytelttaa tai kyseiseen malliin sopivaa väliseinää. Huomioi kasvien valo, kulkuyhteys, ilmanvaihto ja lämmittimen sijoittaminen.

Puolikas lämmitettävä alue ei automaattisesti tarkoita puolikasta lämmitystehoa. Lämpöä poistuu ulkokatteen kautta ja myös väliseinän läpi kylmempään kasvihuoneosaan. Tulos riippuu pinta-aloista, materiaaleista ja ilmatiiviydestä.

Eristäminen ja pienemmän lämpimän alueen erottaminen voivat silti olla käytännöllinen vaihtoehto, jos talvehtivat kasvit tai kevätkylvöt vievät vain vähän tilaa.

Perustus, sokkeli ja maaperä

Jatkuvasti lämmitettävän kasvihuoneen eristämisessä on huomioitava myös perustus ja maaperä. Seinien eristyskalvo ei ratkaise kaikkia maan lähellä syntyviä lämpöhäviöitä.

Perustuksen tai sokkelin eristys on helpointa suunnitella ennen rakentamista. Ratkaisun on sovittava rakenteeseen, maaperään, kosteusoloihin ja käyttötapaan.

Kasvihuoneen eristäminen ei välttämättä tarkoita koko viljelymaan peittämistä eristelevyillä. Penkkiviljely, ruukkukasvien talvetus ja talvipuutarhakäyttö vaativat erilaisia lattia- ja pohjaratkaisuja.

Perustuksen suunnittelusta voit lukea kasvihuoneen perustusten rakennusoppaasta.

Kuinka paljon eristys voi vähentää lämmöntarvetta?

Kasvihuoneen eristämiselle ei voi luvata yhtä säästöprosenttia. Tulos riippuu alkuperäisestä rakenteesta, lisämateriaalista, asennuksesta ja säästä.

Tarkastellaan laskennallista vaikutusta esimerkkikasvihuoneessa, jonka seinien ja katon yhteenlaskettu pinta-ala on 40 m². Sisä- ja ulkolämpötilan ero on 15 astetta.

Katteen lämpöhäviötä arvioidaan kaavalla:

Katepinta-ala × U-arvo × lämpötilaero = lämpöhäviö watteina.

Lämmöneristävyyden paraneminen vähentää esimerkissä katteen lämpöhäviötä kolmanneksen. U-arvot ovat laskentaoletuksia, eivät lupaus siitä, että kuplamuovi muuttaisi oman kasvihuoneesi arvon täsmälleen 3,0:sta 2,0:aan.

Laskelma ei sisällä rungon, maaperän, ilmavuotojen tai ilmanvaihdon lämpöhäviöitä. Taulukosta ei siksi voi suoraan päätellä koko kasvihuoneen lämmitystehoa tai todellista sähkönkulutusta.

Lisää teho- ja kustannusesimerkkejä löydät koontiartikkelista ”Kasvihuoneen lämmitys”.

Kasvihuoneen eristämisen tarkistuslista

Selvitä ennen työtä:

• kasvien vaatima vähimmäislämpötila;
• tarvitaanko lämpöä koko kasvihuoneessa vai vain osassa;
• ovatko lasit, levyt, tiivisteet ja liitokset kunnossa;
• katemateriaalien todelliset U-arvot;
• jättääkö lisäeristys kasveille riittävästi valoa;
• miten tarvittava ilmanvaihto säilyy;
• jäävätkö lämmittimen ympärille vaaditut vapaat etäisyydet;
• miten seuraat lämpötilaa kasvien kohdalla.

Tarkasta eristämisen tulos myös kylmänä yönä. Lämpömittarin lukema kasvien luona kertoo käytännössä, täyttävätkö valittu eristys ja lämmitys tarkoituksensa.

Jos kaipaat neuvoa kasvihuoneesi eristämiseen, kirjoita osoitteeseen rodoaed@gmail.com. Liitä malli tai mitat, katemateriaalit, mahdollisuuksien mukaan kuvia sekä toivottu käyttötapa.

Lisää ohjeita löydät Britannian kuninkaallisen puutarhaseuran kasvihuoneen eristys- ja säästeliään lämmityksen oppaasta.