Aprikoosipuu kasvihuoneessa – istutuksesta ensimmäiseen hedelmään
Aprikoosipuu kasvihuoneessa – tältä oma kokeilumme näytti. Kirjoitimme aiemmin aprikoosin kasvattamisesta virolaisessa puutarhassa. Tässä jatkamme aihetta käytännön esimerkillä omasta kasvihuoneestamme.
Aprikoosipuu uuteen kasvihuoneeseen
Istutimme kokeeksi Rodoaian uuteen kasvihuoneeseen tarha-aprikoosin (Prunus armeniaca) taimen, lajikkeeltaan ’Harkot’. Plus-mallisen kasvihuoneen mitat ovat 3,80 × 8,30 metriä. Sivuseinän korkeus on kaksi metriä ja sisäkorkeus harjalta 2,7 metriä. Tilaa siis on, mutta puuta on silti pidettävä vuosittaisella leikkauksella sopivan kokoisena – muuten se tavoittelee pian kattoa.
Valitsimme kasvihuoneen mittasuhteet ja korkeuden niin, että siinä voi kasvattaa sekä viiniköynnöksiä että tarvittaessa lämpimämpien alueiden hedelmäpuita.
Kaksi kolmasosaa lattiasta on tavallista pihakiveystä ja kolmasosa maapohjaista kasvualaa. Kivetyksen päällä kasvatamme astioissa ja kasvusäkeissä tomaatteja, kurkkuja, paprikoita ja muita herkkuja.
Maapenkkiin istutimme pari viiniköynnöstä ja aprikoosipuun. Köynnösten ollessa vielä pieniä niiden välissä kasvoi myös keltamaltoinen vesimeloni.
Kasvihuone valittiin ennen kaikkea kasvien tarpeisiin. Katteena on kahdeksan millimetrin polykarbonaatti, joka auttaa säilyttämään lämpöä ja hajottaa valoa. Jos tarkoitus olisi ollut istua sisällä kahvilla ja katsella puutarhaa, seiniin olisi voinut valita karkaistun lasin. Meillä kasvien tarpeet ratkaisivat. Tarvittava tuuletus ja mahdollinen varjostus arvioidaan silti sään mukaan.
Kasvualustan valmistelu aprikoosipuulle
Noin 2,5 × 3 metrin maapohjainen alue sisälsi aluksi paikalla ennestään ollutta puutarhamaata. Kuohkeutimme sitä noin 30 senttimetrin syvyydeltä. Ylimpään 30 senttimetrin kerrokseen lisäsimme kompostimultaa ja vuosia maatunutta lantaa. Muokattua kasvualustaa tuli näin yhteensä noin 60 senttimetriä.
Näin suurta määrää kompostia ei tarvitse käyttää jokaisessa kasvihuoneessa. Riittää, että istutuskuopan kasvualustaa parannetaan ja ympäröivä maa on puhdasta rikkakasveista. Erityisesti vuohenputken juuret kannattaa poimia tarkasti pois. Pienestäkin maahan jääneestä juurenpalasta voi tulla myöhemmin sitkeä riesa.
Aprikoosipuun istuttaminen kasvihuoneeseen
Taimessa oli jo istutettaessa pari hedelmänalkua. Puu oli siis ehtinyt kukintaikään, mikä antoi toivoa myös seuraavien vuosien sadosta.
Ennen istutusta avasimme tiivistä juuripaakkua varovasti sivuilta ja pohjasta. Ruukussa pitkään kasvanut taimi voi muodostaa niin tiheän juuriverkon, että paakku muistuttaa huopasaapasta. Silloin juurten on vaikea lähteä kasvamaan ympäröivään maahan. Siksi kiertyneitä juuria kannattaa oikaista hellästi, tarpeettomia vaurioita välttäen.
Ajatuksenamme oli lisätä havaintoja sitä mukaa kuin nuoren aprikoosipuun elämässä tapahtuisi uutta ja kiinnostavaa.
Eksoottisten puiden kasvattaminen on aina tarjonnut puutarhaharrastajille jännitystä: jotakin uutta ja erilaista, mitä ei ole ennen kokeillut. Monet aikanaan vieraat kasvit ovat myöhemmin muuttuneet niin tavallisiksi, ettei niiden alkuperää enää ajattele. Ehkä myös aprikoosin ja persikan lajikevalikoima laajenee vähitellen pohjoisessa.
Meitä kiinnostavat muidenkin kokemukset aprikooseista ja persikoista – niin puutarhassa kuin kasvihuoneessa. Oletko sinä kasvattanut niitä, tai liittyykö niihin lapsuusmuistoja? Kokemusten jakaminen auttaa muitakin kokeilijoita.
Aprikoosipuu kasvihuoneessa tuotti ensimmäisen kypsän hedelmän
Pieni lisäys alkuperäiseen juttuun: istutimme puun kesäkuussa, ja siinä oli jo yksi raaka aprikoosi. Noin kuukautta myöhemmin tuo ainoa hedelmä kypsyi, ja pääsimme maistamaan sitä. Kuten kuvasta näkyy, aprikoosi oli suunnilleen keskikokoisen omenan kokoinen.
Kuoressa näkyi jo pieniä halkeamia: hedelmä oli todella kypsä. Maku oli poikkeuksellisen hyvä, hyvin mehukas ja makea. Uskallan sanoa, että se maistui paremmalta kuin monet etelän toreilta ostamani aprikoosit.
Ilmeisesti torillekaan ei voida kuljettaa aivan loppuun kypsyneitä hedelmiä, sillä ne eivät kestäisi matkaa. Samanlaisen elämyksen saisi ehkä suoraan aprikoositarhassa maistellen. Nyt siihen pääsi myös virolainen kotikasvattaja oman kasvihuoneensa ansiosta.
Suosittelen kokeilemaan. Yksittäinen hyvä hedelmä ei tietenkään vielä kerro tulevien vuosien sadosta, mutta tällaiset hetket tekevät kasvatuskokeiluista vaivan arvoisia.
